Jääkiekko, vetovilppi ja järjestetyt ottelut

Vedonlyöntiskandaalit ja otteluiden järjestäminen (ns. match fixing) ovat olleet perinteisesti muihin lajeihin kuin jääkiekkoon liitettyjä. Jääkiekossakin kuitenkin on runsaasti esimerkkejä vedonlyönnin “kannustamasta” häviämisestä ja vilpillisestä toiminnasta. Esimerkiksi jalkapallossa tapauksia on enemmän, koska futismatseja on yksinkertaisesti niin paljon enemmän tarjolla ympäri maailman.

Joskus on vain parempi hävitä

Tahallaan häviäminen ei taktikointimielessä tietenkään ole tuntematonta jääkiekossakaan. Esimerkiks vuoden 2006 Torinon talviolympialaisissa Ruotsi hävisi “yllättäen” Slovakialle päätösottelunsa 3-0. Jo ennen ottelua Tre Kronorin valmentaja Bengt-Åke Gustafsson pohdiskeli julkisesti Slovakialle häviämisen etuja helpomman puolivälierävastuksen toivossa.

Myös NHL:ssä on ollut jokin aika sitten kannustin sijoittua huonosti: viimeisen varauksen mahdollisuus. Moni muistaa vielä kauden 2014-15, jolloin varausoikeuksia oli tulossa muun muassa Connor McDavidin ja Jack Eichelin kohdalle. Esimerkiksi Buffalo Sabresin fanit kannustivat joukkuettaan häviämään tarkoituksella ensimmäisen kierroksen varausoikeuden saamiseksi…

Jääkiekkoaiheisissa kolikkopeleissä, joita on julkaistu varsin paljon, ei onneksi skandaaleja tai huijauksia ole koettu. Niitä voit kokeilla maksutta, ota haltuusi oma Kolikkopelit bonuskoodi.

Maajoukkuetason vilppiä 1. divisioonassa

Ehkäpä merkittävin jääkiekon vedonlyöntivilpin – tai itse asiassa sen yrityksen – tapaus koettiin Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n ns. B-sarjassa eli 1. divisioonan A-ryhmässä. Tästä ryhmästä haetaan siis nousua MM-kisoihin eli ylimmälle sarjatasolle. Vuonna 2017 ryhmästä nousi Tanskan kisoihin Etelä-Korea, joka omalta osaltaan (joskin syyttään) oli mukana myös vetoskandaaalissa.

Etelä-Korea pelasi nimittäin Ukrainaa vastaan ottelussa, joka herätti vilppiepäilyt. 28. huhtikuuta pelattu ottelu päättyi E-Korean voittoon 2-1 jatkoajan jälkeen. Ukrainan pelaajista kaksi, Eduard Zakharchenko ja Vladimir Varivoda, olivat nimittäin luvanneet auttaa korealaiset vähintään kahden maalin voittoon. Suunnitelma meni siis myttyyn, mutta pelaajat olivat todistetusti allekirjoittaneet lupauksen, jossa he kertoivat palauttavansa 30 000 Yhdysvaltain dollaria vilpin järjestäjätaholle, mikäli tämä tulos ei toteudu.

Pelaajat oli valittu “hyvin” – Varivoda oli puolustaja, Zakharchenko taas maalivahti. Maalivahti onkin usein se, johon ottelun tulosta järjestämään pyrkivät tahot yrittävät ensimmäisenä vaikuttamaan. Luonnollisesti maalivahdin onkin helpoin järjestää kiekot selkänsä taakse varsinkin jääkiekon kaltaisessa lajissa.

Sen lisäksi että ukrainalaisen kaksikon vilppiyritys meni mönkään, merkitsi kiinnijääminen myös pelaajien kiekkouran päättymistä käytännön tasolla. Kumpikin nimittäin asetettiin loppuelämäkseen virallisten ottelujen kieltoon, joten 30 000 dollarin puhallus kävikin kalliiksi. Maalivahti Zakharchenko oli vasta 21-vuotias ja saamassa juuri ammattilaissopimuksen Brittien pääsarjan Nottingham Panthersiin. Vanha klishee pitää paikkansa: rikos ei kannata.

Huijauksella saattoi osaltaan olla varsin merkittävät seuraukset, sillä Etelä-Korea nousi kuin nousikin aina MM-kisoihin saakka. Tanskassa keväällä 2018 pelatuissa kisoissa maa oli täysi vastaantulija. Voikin miettiä, olisiko ilman vetovilppiä korealaisia nähty näissä kisoissa? Tämä on joka tapauksessa turhaa spekulaatiota, ja vuonna 2019 Etelä-Korea pelaa jälleen 1. divisioonassa A-ryhmässä, siinä missä Ukraina jatkaa 1. divisioonan B-ryhmässä tarpomista.

Lajin suosion kasvaessa riskit kasvavat

Jääkiekkoa lajina on pyritty jatkuvasti levittämään uusiin maihin ja uusien harrastajien pariin. Tämä on luonnollisesti ymmärrettävää kehitystyötä lajin suosion kasvattamiseksi. Samalla juuri suosion kasvussa piilee riski otteluiden manipuloinnin suhteen – mitä enemmän seuraajia ja otteluita, sitä enemmän vedonlyöntiä. Ja mitä enemmän vedonlyöntiä, sitä enemmän myös potentiaalia vilpilliseen vedonlyöntiin.

Siinä missä jalkapallossa vetovilppi koskee usein taloudellisesti heikossa asemassa olevia pelaajia, voidaan helposti rikkaiden länsimaiden lajiksi miellettävässä jääkiekossa potentiaalisten vilppitarjousten tulevan helpommin torjutuksi – pelaajilla ei ole niin akuutti rahantarve. Tämä ei kuitenkaan ole mikään takuu vilpittömyydestä: jääkiekko on kallis laji. Varsinkin juniorijääkiekko voi olla vilpin kannalta houkuttelevaa, sillä tienistit ovat pieniä jos niitä on laisinkaan, ja pelaaminen on kallista.